ruisleipä_690x304_MV nettiin

Elintarvikkeet

Valtioneuvosto julkaisi kesäkuussa 2016 periaatepäätöksen julkisten ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista. Valtioneuvosto edellyttää, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tähän päästään vaatimalla hankinnoissa sellaisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden käyttöä, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla.

Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Motiva on laatinut oppaan, jonka kriteerit kattavat eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymykset, elintarviketurvallisuuden, ympäristövaikutukset ja sosiaalisen vastuullisuuden. Terveysnäkökulma on esitetty vähimmäisvaatimuksena noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia.  Oppaan, jonka avulla julkinen hankkija voi omien tavoitteidensa mukaisesti asettaa elintarvikkeille vastuullisuuskriteereitä.

Hankintojen vaikuttavuus

On oleellista tiedostaa, mihin asiaan tietyllä hankinnalla tai valinnalla pyritään vaikuttamaan. Julkisella hankkijalla on hyvä olla hankintojen taustalla strategia, jonka avulla hankkija pystyy linjaamaan valintoja. Usein on järkevää kirjata ylös vastuullisuuden eri osa-alueet ja pohtia, mitkä ovat omalle kunnalle tai organisaatiolle tärkeitä hankinnoilla edistettäviä tavoitteita kullakin vastuullisuuden osa-alueella. Tämän jälkeen kannattaa valita hankintakriteerit tai muut keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.

Eläinten hyvinvointi ja terveys, elintarviketurvallisuus

Eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus ovat yhtenä vastuullisuuden näkökulmana Motivan oppaassa vastuullisiin elintarvikehankintoihin. Hyvinvointi on laaja käsite, johon sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille. Elintarviketurvallisuudella tarkoitetaan näissä kriteereissä niin mikrobiologista, kemiallista, fysikaalista, koostumukseen ja tuotantomenetelmiin liittyvää elintarviketurvallisuutta. Suomessa on erittäin kattavia seuranta- ja valvontajärjestelmiä, joilla voidaan seurata niin elintarviketurvallisuutta kuin eläinten hyvinvointia. Näitä kannattaa hyödyntää myös pohdittaessa oman hankinnan vastuullisuuskriteereitä.

Yhtenä esimerkkinä seurantajärjestelmästä toimii sikatilojen terveysluokitusrekisteri Sikava, jossa on mukana noin 97 % Suomen sikatiloista. Sikavaan kuuluvilla tiloilla seurataan muun muassa hännänpurentaa, joka on yksi sikojen hyvinvoinnin indikaattori. Hännänpurenta on häiriökäyttäytymisen muoto, jossa stressaantunut sika puree karsinatoverinsa häntää. Suomea, Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta muualla Euroopassa on edelleen yleistä, että saparot typistetään rutiininomaisesti, vaikka se on direktiivissä kielletty. Julkisten hankintojen tekijä voi edellyttää, että sianliha on peräisin eläimestä, jonka saparoa ei ole katkaistu puremisen ehkäisemikseksi.

Ympäristövaikutukset

Elintarvikkeiden tuotanto aiheuttaa monia erilaisia ympäristövaikutuksia Oppaan vaatimuksissa ja kriteereissä ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan sekä alkutuotannon aiheuttamia ilmasto- ja rehevöittäviä päästöjä että alkutuotannon ja jatkojalostuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia energian ja materiaalien kulutuksessa. Ympäristövaikutuksia on myös tuotantoketjussa käytettävillä pakkauksilla, kuljetuksilla sekä ruokahävikillä, jota syntyy elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa.

Voimassa olevan hankintalain (1397/2016) mukaan ympäristövaikutusten huomioon ottamisen julkisissa hankinnoissa pitäisi perustua elinkaariarviointiin. Tämä tarkoittaa, että hankintayksikkö voi huomioida tekijöitä, jotka sijoittautuvat johonkin hankinnan kohteen elinkaaren vaiheeseen, esimerkiksi tuotantoprosessiin silloinkin, kun kyseiset tekijät eivät ole osa hankinnan kohdetta (§ 94 ). Tämä edellyttää, että prosesseihin ja menetelmiin kohdistuvien ympäristövaatimusten on liityttävä hankinnan kohteeseen ja oltava oikeassa suhteessa sopimuksen arvoon ja saavutettaviin tavoitteisiin nähden.

Hankintayksikkö voi siis edellyttää esimerkiksi ympäristöystävällistä tuotantomenetelmää, silloin kun vaatimus liittyy hankinnan kohteeseen. Esimerkiksi kasvihuonetuotteiden osalta kasvihuoneen energiankulutus on merkittävin ilmastovaikutusten aiheuttaja, sillä energia voi aiheuttaa, jopa yli 90 % kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuksesta. Tähän voidaan hankinnalla vaikuttaa vaatimalla, että XX % kasvihuoneen käyttämästä energiasta on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.
 
Myös viljatuotteiden osalta ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tekemällä parannuksia viljan viljelyssä esimerkiksi lisäämällä ravinteiden kiertoa. Korvaamalla eläinten ruokinnassa soijarouhe rypsillä tai muulla kotimaisella raaka-aineella, voidaan vähentää soijan viljelystä aiheutuvia maankäytön muutosta, joka on merkittävä ilmastovaikutuksen aiheuttaja.

Luonnonkalan osalta hankkijan kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan kotimaista Itämerestä tai sisävesiltä pyydystettyä kalaa, koska siten saadaan poistettua vedestä ravinteita. Lisäksi ainakin tuontikalan osalta on hyvä vaatia kalaa, joka on WWF:n Kalaoppaan suosituslistan mukaisia. Opas ohjaa valitsemaan kestävästi kalastetuista kalakannoista.

Sosiaalinen vastuullisuus

Sosiaalisella vastuullisuudella tarkoitetaan, että hankinnassa otetaan huomioon hankinnan vaikutukset laajemmassa yhteiskunnallisessa mittakaavassa. Näin voidaan vaikuttaa muun muassa markkinoihin, työntekijän oikeuksiin, ympäristön suojeluun, taloudelliseen kestävyyteen, eettisyyteen, työllistymiseen ja ihmisoikeuksiin.

Eri elintarvikkeilla voi olla hyvinkin erilaisia sosiaalisia haasteita. Esimerkiksi tuontielintarvikkeista on usein vaikeaa todentaa sitä, millaisissa työolosuhteissa tiloilla työskennellään. Jos on ilmeistä, että sopimuskaudella voi tavarahankinnassa nousta esiin ongelmia työ- ja ihmisoikeuksien noudattamisessa, tulisi hankintayksikön sisällyttää näiden hankintojen sopimusehtoihin työ- ja ihmisoikeuksien noudattamista koskevia kohtia.

Julkisissa hankinnoissa voidaan soveltaa myös työllistämisehtoa asettamalla sopimusehtoihin sopimustoimittajalle velvoite työllistää esimerkiksi pitkäaikaistyötön, maahanmuuttaja, osatyökykyinen tai vammainen työ-, oppisopimus- tai työkokeilupaikkaan. Työllistäminen voidaan tehdä mihin tahansa tehtävään yrityksen tai alihankkijan palveluksessa.


Opas ja kriteerit ovat luettavissa Kriteerit-välilehdeltä.




Lisätietoa ja lähteitä

Valtioneuvoston periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista (ympäristömyönteiset viljelytavat, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia edistävät tuotanto-olosuhteet)


Julkaistu:
29.6.2016

Valtioneuvosto edellyttää, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tähän päästään vaatimalla hankinnoissa sellaisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden käyttöä, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla. Perinteisten hankintojen lisäksi tulee hallitusohjelman mukaisesti edistää innovatiivisia julkisia hankintoja. Ne toteutetaan tiiviissä vuoropuhelussa tilaajan, tuottajan ja sidosryhmien kanssa, ja niillä haetaan esimerkiksi tuotannon tehostamista tai tuotteen hiilijalanjäljen tai elinkaarisen ympäristövaikutuksen tai kokonaiskustannusten alentamista. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tuodaan esille yksityiskohtaisia tuoteryhmittäisiä kriteereitä, joita voidaan esittää elintarvikkeen ominaisuuksille. Lisäksi esitetään myös muita, tarjoajien syrjimättömyyden huomioivia näkökohtia, joita voidaan tilanteen ja harkinnan mukaan hyödyntää hankintamenettelyssä.

VNP Julkisista ruokahankinnoista (pdf) (82.6 KB)




Elintarvikkeet


Vastuullisuuskriteerit:
Motiva: Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin - suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi (pdf) (2.8 MB)

Motiva: Guide till ansvarsfull livsmedelsupphandling - Rekommendationer blir till krav och jämförelsegrunder v1_1 (pdf) (3.4 MB)
Motiva: Guide for Responsible Procurement of Food - Recommendations for requirements and evaluation criteria (pdf) (2 MB)


Julkaistu:
22.3.2017
Laajuus: 85 s.

Obs den svenska versionen uppdaterad: Version 1.1 (12.10.2017), Rättelse i kriterium nr. 1.2. Nötkött och nötköttsprodukter: hänvisning till ägg och äggprodukter borttagits.


Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa julkisen sektorin toimijoita hankkimaan vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita.

Opas sisältää kokonaisuudessaan vastuullisuuskriteereitä ja hankintaohjeistusta seuraaville tuoteryhmille:

  • ravintorasvat ja kasviöljyt
  • kasvikset ja marjat
  • vilja ja viljatuotteet
  • sianliha ja sianlihatuotteet
  • siipikarjanliha ja siipikarjanlihatuotteet, muna ja munatuotteet
  • naudanliha ja naudanlihatuotteet
  • maito ja maitotuotteet
  • kala ja kalatuotteet


Arviointiperusteet on laadittu seuraavista aiheista:

  • eläinten hyvinvointi ja terveys
  • elintarviketurvallisuus
  • ympäristövaikutukset
  • sosiaalinen vastuullisuus


Tutustu myös oppaan esitteeseen >>





Tutustu myös


Reilu kauppa ry: Reiluja hankintoja -opas sosiaalisesti kestäviin hankintoihin

Julkaistu: 2014
Laajuus: 24 s

Oppaassa avataan Reilun kaupan merkin takana olevia kriteereitä ja miten niitä voi soveltaa julkisissa hankinnoissa. Kun elintarvikehankinnan kohteena on ns riskimaatuote, kuten esimerkiksi tietyt hedelmät, kahvi, mausteet tai sokeri, niin riski esimerkiksi lapsityövoiman käyttöön voi kasvaa.

Elintarvikkeet

Leijona Cateringin lautasilla tarjoillaan vain vastuullista kalaa

Valtion kokonaan omistamalla Leijona Cateringilla valmistetaan päivittäin noin 70 000 ateriaa ja vuosittaisten hankintojen arvo on noin 30 miljoonaa euroa.

Koska Leijona Catering toteuttaa puolustusvoimien ruokahuollon ja tarvittaessa myös poikkeusoloissa, on toimitusvarmuus keskeinen kriteeri elintarvikehankintoja tehtäessä. Suuri volyymi ja toimitusvarmuuteen liittyvät kysymykset asettavat omat haasteena ruokahankinnoille.

Raaka-aineiden alkuperään kiinnitetään paljon huomiota. Esimerkiksi kaikki käytetty broilerinliha on kotimaista. Vuonna 2016 Leijona Cateringin kalaostoista 73 % oli WWF:n kalaoppaan vihreän listan kaloja. Kalahankintoja kilpailutettaessa ei osteta lainkaan uhanalaisia tai kestämättömästi pyydettyjä kalalajeja eli kalaoppaan punaisen listan kaloja. Mahdollisuuksien mukaan on hankittu MSC-sertifioitua kalaa. (2017)

Lue koko esimerkki >>



Rovaniemen ruoka- ja puhtauspalvelu:

Paikallisen ruoan käyttö edellyttää vuoropuhelua toimittajien kanssa 

Rovaniemen kaupungin elintarvikehankinnoissa lähiruoan käytön lisääminen on yksi tavoite. Esimerkiksi leipää, kaalia, porkkanaa, kalaa ja riistaa saadaan paikallisilta tuottajilta. Suorahankinnat ovat olleet Rovaniemellä toimiva keino lisätä lähellä tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä.

– Teemme yhteistyötä pienten toimijoiden kanssa silloin, kun tiettyä tuotetta ei tarvita suuria määriä, Rovaniemen kaupungin ruokapalveluohjaaja Hajnalka Kiss-Herttua kertoo.
Julkinen sektori joutuu hankinnoissaan asettamaan erityisvaatimuksia esimerkiksi tuotteiden suolan määrälle ja jakeluketjulle.  – Siksi meidän on oltava itse aktiivisia kertomaan tuottajille toiveistamme ja tarpeistamme, jotta he pystyvät tarjoamaan meille soveltuvia tuotteita.

– Olemme pohtineet, olisiko Itämeren rehevöitymistä vähentävästä kalasta valmistetun rehun käyttö esimerkiksi pakastekirjolohen kohdalla mahdollinen kriteeri. Haaveilemme myös järvikalan käytöstä kalamassan raaka-aineena ja mietimme, miten voisimme kehittää reseptiikkaamme hyödyntämään tuotetta enemmän. Autamme myös mielellämme yrittäjiä kertomalla minkälaisia tuotteita, ja miten pakattuina, me voimme niitä parhaiten käyttää.

Rovaniemen ruokapalveluissa vastuullisuus ei toteudu yksin hankintojen kautta, vaan tärkeitä keinoja ovat myös energiankäytön tehostaminen ja ympäristönäkökohtien huomiointi ruokalistasuunnittelussa. (2017)

Lue koko esimerkki >>



Etelä-Pohjanmaan hankintarengas:

Tavoitteena turvallista, vastuullista, kotimaista ruokaa

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kilpailutti vuonna 2016 hankintarenkaan elintarvikkeet kaksivuotiselle sopimuskaudelle. Tarjouspyynnön valmistelussa teemana toimi vastuullisuus ja kotimaisuus. Kilpailutuksella saatiin tarjolle enemmän paikallisia tuotteita, vastuullisesti kalastettua kalaa ja enemmän luomutuotteita.
 
Hankinnalla edistettäviä asioita olivat kotimaisuuden, luomun ja lähiruoan edistämisen lisäksi muun muassa eläinten hyvinvointi, tuotteiden jäljitettävyyden parantaminen, vastuullinen kalastus sekä geenimuunneltujen tuotteiden välttäminen myös rehun osalta.

Tavoitteista hankinnan kriteereiksi


Hankintayksikön tavoitteet kuvattiin tarjouspyynnössä. Tukkutoimittajilta toivottiin paikallistuotteiden ottamista mukaan valikoimiin. Myös osatarjoukset sallittiin tietyille tuoteryhmille suorahankintojen mahdollistamiseksi pientuottajilta.  Tuoreutta käytettiin pisteytyksen kriteerinä.
 
Vastuullinen kalastus oli muotoiltu kriteereissä siten, että tarjotut tuotteet huomioivat tarjouspyynnössä kuvatut eettiset periaatteet. Kalatuotteiden osalta näiden periaatteiden huomioinnin tarjoajat saivat todentaa MSC-sertifikaatilla tai muulla vastaavalla todistuksella.

– Lopullinen tarjouspyyntö oli ison työn takana, mutta se kannatti ja tuotti meille hyvän lopputuloksen, hankinta-asiantuntija Maria Ruosteluoma Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo. Ruosteluoman mielestä yksi kilpailutuksen hyvään lopputulokseen vaikuttanut tekijä oli se, että tarjouspyyntö lähetettiin tarjoajille kommentoitavaksi.  Näin saatiin tuotua jo tarjouspyyntövaiheessa esiin hankintayksikön toiveet ja tarjoajien oli helpompi tarjota hankintayksikön tarpeita vastaavia tuotteita. (2017)

Lue koko esimerkki >>





Elintarvikkeet

Kysyttävää?

Ota meihin yhteyttä, autamme mielellämme.

hankintapalvelu@motiva.fi


Sivua päivitetty viimeksi 13.10.2017